Hintavertailua

En nyt aio kirjoittaa koko bloggausta ruokateemasta, mutta palataanpa eiliseen aiheeseen vähäksi aikaa: lounaaksi kävin hakemassa jyväleipää ekokaupasta. Se maksoi noin euron.

Täsmälleen saman leivän hinta on supermarketissa viisitoista senttiä. Supermarkettia kannattaa muutenkin suosia, ainakin taloudellisesta näkökulmasta katsoen. Pullo kohtalaista viiniä maksaa puolitoista euroa; baarissa gin tonic kustantaa vitosen. Suurimman osan hedelmiä kilohinta jää supermarketissa alle euron; pikkukaupassa karhunvadelmista saa pulittaa reilut 55 euroa kilolta.

Myös takseissa on eroa: halvimmilla matkustaa 25 sentin kilometrihinnalla, kun taas kalleimmissa saa maksaa kilometrin ajelusta jopa euron.

Matkalla ekokauppaan tuli katseltua myös vaihtokursseja. Nekin vaihtelevat, paikasta ja päivästä riippuen. En ole ennen tajunnutkaan, kuinka paljon rahaa voi haaskata vaihtamalla rahansa väärässä paikassa.

Vertaillaanpa hieman humanistin matikalla. Oletetaan, että vaihdan kerralla opiskelijan kahden kuukauden ensisijaiset tulot Romanian rahaksi. Viidensadan euron opintoraha voi olla hyvinkin vaihteleva määrä leitä. Valitaan lähtökohdaksi vertailuun tämän hetkinen kurssi hotellia lähimmässä vaihtopisteessä.

Jos olisin vaihtanut rahani viime viikon kurssilla, olisin menettänyt kuusi euroa.

Jos olisin nostanut rahat tililtä suoraan leinä, olisin menettänyt vajaa parikymppiä.

Jos olisin vaihtanut Forexilla, olisin menettänyt neljäkymppiä.

Jos olisin vaihtanut rahani Piata Romanan huijauspaikassa, olisin menettänyt seitsemänkymmentä euroa.

Toisaalta, jos en kuvittelisi tarvitsevani jogurttia, jyväleipää ja hedelmiä monipuolistamaan ruokavaliotani, säästäisin kahdessa kuukaudessa aika monta sataa euroa. Aika paljon leitä olisin säästänyt myös, jos en olisi eilen eksyny valtavaan ostoskeskukseen. Siitä reissusta sitten lisää huomenna.