Elämän muutokset

Kävin kampaajalla. Kävelin sieltä ulos aivan eri näköisenä kuin olin kaksi kuukautta sitten. Ette varmaan tunnistaisi minua nyt.

Kampaajalle mennessä minulla oli kiharat mustat hiukset. Kävelin kampaajalta pois ruskeiden suorien hiusten kanssa. Se ei kuitenkaan ollut suurimpia ulkonäkömuutoksia.

Varsinaisesti huomasin muuttuneeni, kun kampaaja kysyi muuten vaan, olenko raskaana ja paljonko poltan päivässä, kun ihoni on niin huonossa kunnossa. Loukkaannuin kieltämättä aika lailla, kun kampaaja kehtasi tehdä ulkonäöstäni tuollaisia aiheettomia päätelmiä.

Järkytystäni lisäsi se, että olin juuri itse säikähtänyt peilissä näkyvää vampyyriä. Edellisellä viikolla olin ihmetellyt romanialaista kokoluokitusta, kun kaupassa piti sovittaa muutamaa numeroa isompia paitoja kuin koti-Suomessa.

Aloin miettiä, onko ongelma romanialaisessa asiakaspalvelukulttuurissa vai pitäisikö tästä huolestua. Kampaajalta päästyä piti sovittaa miekkailuhousuja, joita ei ole tullut käytettyä pariin kuukauteen. Eivätpä nuo menneet lähellekään. Juustoon ja muroihin pohjautuva ruokavalio on siis tehnyt tehtävänsä ja auttanut minua keräämään muutaman ylimääräisen kilon ja hankkimaan jokaisen kuviteltavissa olevan vitamiinin puutoksen.

Tietenkin sitä on muuttunut myös monien muiden asioiden kuin vaatekoon osalta, vaikka ne positiiviset muutokset eivät päällepäin näkyisikään.

Olen kerännyt yhden uuden kaupungin muistoihini, vaikka en vieläkään osaa löytää tietäni edes vanhaan keskustaan.

Muutamat erilaiset kulttuurit ovat myös tulleet vähän tutuiksi. Omasta kulttuuristani taas olen oppinut arvostamaan kaurapuuron ohella monia asioita.

Miekkailusta ja valmentamisesta olen oppinut varmasti paljon. Sehän se tärkeintä onkin, sitä vartenhan minä täällä olen. Kotona sitä varmasti vasta huomaa, mitä on oppinut, kun pääsee soveltamaan oppimiaan asioita käytäntöön.

Tosin niin kauan kuin miekkailuhousut eivät mene jalkaan eikä kunto riittää kokonaiseen miekkailuotteluun, uusista opeista ei taida minulle olla kauheasti hyötyä.